IVAN vanlife BLOGI

Ranskan ympäristötarran hankinta - näin ostat Crit'Air ympäristömerkin autoon

Ranskan ympäristötarran hankinta - näin ostat Crit'Air ympäristömerkin autoon

Ranskan ympäristötarran hankinta on todennäköisesti edessä, jos ajelet Ranskaan. Crit'Air -ympäristömerkin hankinta autoon onnistuu tämän blogitekstin ohjeiden mukaisesti, ja mukana myös selvä rahansäästövinkki tarran ostajalle!

Ranska on ottanut ympäristövyöhykkeet käyttöön vuonna 2016, alkaen suurkaupunki Pariisista. Nykyisin pysyviä ympäristövyöhykkeitä on jo kaikissa yli 150 000 asukkaan taajamissa, eikä niihin saa ajaa kuin ranskalaisella Crit'Air -tarralla.

Kaikki Euroopan maat eivät etene samassa tahdissa ympäristövyöhykeprojektin kanssa, mutta vähitellen enemmän maita liittyy mukaan ja ympäristövyöhykkeet laajenevat. 

Ranskassa jokainen kaupunki saa itsenäisesti päättää, ottaako käyttöön ympäristötarran vai ei, joten hajontaa ja eri käytäntöjä löytyy - vaikkakin kesän 2025 road tripillä ympäristövyöhykkeitä osui meidän ajoreitille sen verran monta, että koettiin järkeväksi ostaa tarra. Sitä paitsi meidän kummankaan ranskan kielen taito ei ole niin hyvä, että oltaisiin haluttu selvitellä mahdollista tarran puuttumista paikallisten viranomaisten kanssa ;)


Mihin Ranskan ympäristötarraa tarvitaan?

Ranskassa ympäristövyöhykkeitä kutsutaan nimellä "Zones à Circulation Restreinte" tai lyhemmin ZCR.

Kuten Saksan ympäristötarra (jonka hankinnasta voit lukea blogissa täältä), myös Ranskan ympäristötarra on tehty erottamaan ympäristöystävällisemmät kulkuneuvot enemmän saastuttavista, ts. ympäristömerkki on tehty osoittamaan ajoneuvon päästöjen määrä ja rajoittamaan isopäästöisten ajoneuvojen pääsyä asuinalueille, jotta niissä pysyvät asuinolosuhteet miellyttävinä.

ZCR-alueihin kannattaa tutustua ainakin alustavasti jo ennen reissua. Myös maan sisäisiä alueellisia poikkeuksia vyöhykkeissä löytyy, ja niihin voi tutustua esimerkiksi täällä.

 
Me tilattiin Ranskan ympäristötarra matkalla sen jälkeen, kun oltiin saatu siirtokilvet uuteen retkeilyautoon.

Ranskan ympäristövyöhykkeet ilmaistaan liikennemerkein

Ranskan ympäristövyöhykkeet on merkitty liikennemerkeillä, eli on aika hankalaa ajaa ympäristövyöhykkeelle tietämättään ja saada siitä sakkoa. Esim. Itävallassa sen sijaan vyöhykkeitä ei ole merkitty erillisillä liikennemerkeillä, vaan kuskin pitää tietää, missä ympäristövyöhyke alkaa.

Huolimatta siitä, viettääkö alueella aikaa pidempään vai onko vain läpikulkumatkalla, ilman tarraa ajamisesta voi rapsahtaa noin 68–375€ sakot.

Ranskan ympäristövyöhykkeiden alkamisen ja päättymisen tunnistat näistä liikennemerkeistä:


Erikoista on, että Ranskan ympäristövyöhykkeet saattavat olla voimassa vain tiettyinä kellonaikoina. Jos näin on, liikennemerkki kertoo rajoituksen voimassaoloajan, esimerkiksi "08:00 - 20:00." Näinä kellonaikoina autossa täytyy olla ympäristötarra, mutta tämän ajan ulkopuolella alueen läpi voi ajaa ilman ympäristömerkkiä.

 

Ranskan ympäristötarrojen luokat

Ranskan ympäristötarrat on jaettu kuuteen eri luokkaan. Käytännössä luokat on koodattu värein, ja jokainen väri edustaa erilaista päästöluokkaa, ja rajoitukset tietyillä alueilla vaihtelevat tarran värin mukaan.

  • Vihreä: Edustaa vähiten päästöjä tuottavia ajoneuvoja, kuten uudet sähkö- ja hybridiautot sekä uudet polttomoottoriautot.
  • Keltainen: Edustaa melko vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
  • Oranssi: Edustaa ajoneuvoja, jotka tuottavat kohtalaisesti päästöjä.
  • Violetti: Edustaa ajoneuvoja, jotka tuottavat enemmän päästöjä kuin oranssin väriset.
  • Viininpunainen: Edustaa ajoneuvoja, jotka tuottavat enemmän päästöjä kuin violetin väriset.
  • Harmaa: Edustaa eniten päästöjä tuottavia ajoneuvoja, joita voidaan rajoittaa eniten.


Merkki annetaan ajoneuvon rekisteriotteen tietojen mukaan, ja siinä huomioidaan auton ympäristöystävällisyys, mutta myös äänisaasteet eli auton äänekkyys.

Ranskan Crit'Air-tarrojen värit näkyvät tässä:

 

 

Ympäristöystävällisimmän auton merkki on vihreä tarra, eniten saastuttavan harmaa. Vihreän merkin voi kuitenkin käytännössä saada vain sähköinen ajoneuvo. Ennen vuotta 1997 valmistetut autot, sekä ennen vuotta 2000 valmistetut moottoripyörät eivät saa merkkiä.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että meidän vuonna 2024 valmistettu Adrian retkeilyauto sai keltaisen tarran.

 

Mistä voi ostaa Ranskan ympäristötarran?

Ja nyt se luvattu vinkki: Halvin paikka ostaa Ranskan ympäristötarra lienee Ranskan ympäristöministeriön sivuilta täältä, mistä mekin omamme hankittiin. Tarran hinta on 4,76€ sisältäen postikulut. Meidän fyysinen tarra odotteli meitä kotipostilaatikossa matkan jälkeen - mutta ei tietenkään kelpaa enää ensi kesänä, koska tarrassa on Saksan siirtokilpien rekisterinumero!

Ympäristötarra onkin siis ajoneuvo- ja rekisterinumerokohtainen, eli niin kauan kuin ajoneuvo ja rekisterinumero ei muutu, voit tilata tarran kerran ja ajella sillä käytännössä ikuisesti koko Ranskassa.


Crit'Air -tarra kannattaa tilata Ranskan ympäristöministeriön viralliselta nettisivulta, josta hankittuna se on myös edullisin.


Ympäristötarran paikka autossa

Kuten Saksassa, myös Ranskassa tarra suositellaan liimattavaksi auton tuulilasiin, kuskin penkiltä katsoen oikeaan alareunaan.

Toisin kuin Saksassa, Ranskassa tarraa ei ole pakko liimata näkyville, vaan pyydettäessä PDF-kuitti sähköpostissa riittää todistukseksi tarrasta.

Meidän uusi Adrian retkeilyauto sai keltaisen ympäristötarran.


Jos reissaa Euroopassa enemmänkin, huomaa pian auton tuulilasin olevan melkoinen tarraviidakko. Myös mm. Belgiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa on ympäristövyöhykkeitä, jotka kaikki vaativat oman merkkinsä. Autoliiton sivuilta saa nopean yleiskäsityksen ympäristövyöhykkeistä Euroopassa.

Ehkä ajorajoitukset hoidetaan jatkossa jotenkin muuten kuin fyysisiä tarroja liimailemalla, mutta suunta ja tarkoitus tahmailun takana on hyvä - vihreämpiä, raikkaampia kaupunkiympäristöjä ja toivottavasti myös heitä, jotka autolla liikkumisen sijaan valitsevat joskus vaikkapa paikallisjunan tai polkupyörän :)

- Hanna

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.