Maskuliini- ja feminiinienergiat vanlifessa

Maskuliini- ja feminiinienergia löytyy meistä kaikista sukupuoleen katsomatta.

Siinäkin tapauksessa, että olet heteromies tai sun elämässä ei ole tai ole ollut poikaystävää tai kuningastakaan, niin kannattaa ehkä silti jatkaa lukemista - kyse on energioista ja laatuisuuksista enemmän kuin sukupuolista. Ja niiden kohdalla ollaan universaalien, kaikkiin ihmisiin sovellettavien ilmiöiden äärellä.

Tässä postauksessa haluan jakaa yhden ison (ja toisaalta tosi ilmeisen) oivalluksen, jonka sain kun pohdin, että mikä hitto tässä autolla reissaamisessa oikein mättää ja miten reissukokemusta voisi saada paremmaksi.

Tärkeä itsereflektiokysymys:

Onko sun matkailuauto tai -vaunu kuin turvallinen, luotettava, vakaa (ja komea) kuningas, josta tiedät, että he’s got your back no matter what?

Vai onko sun kulkupeli kuin kokematon ja vähän hönö poikaystävä, joka ei ihan tiedä miten sua kuuluisi kohdella, käyttäytyy epäkypsästi, ei laita peliin efforttia vaan menee siitä mistä aita kulloinkin on matalin, ja jonka perään sun pitää jatkuvasti tsekkailla? 

Pääsit heti jyvälle, eikös?

Miksi maskuliini- ja feminiinienergioista on hyvä olla tietoinen reissun päällä

Oman elämäni esimerkki: Mietin pitkään, miksi Jarnolle reissaaminen on niin erilaista kuin minulle. Miksei hän mieti samoja juttuja, varmistele, pakkaa yhtä tarkasti tai ennakoi samoja juttuja kuin minä; miksei hän koe epävarmuutta samojen asioiden kohdalla tai miksi hän saa kicksit jostain mulle täysin yhdentekevältä tuntuvasta asiasta. Ylipäätään suhtautuminen vanlifeen ja reissaamiseen on meillä ihan erilaista jo lähtökohtaisesti. 

Eroavaisuuksia reissuasenteessa voi tietysti selittää montaa muutakin kautta, esimerkiksi aiempien matkustuskokemusten, niiden puutteen tai ihan jo persoonallisuuserojen takia, mutta sain kerran niin vaikuttavan kokovartalo-ahaa-elämyksen siitä, miten tämä kaikki liittyy maskuliini- ja feminiinienergioihin, että haluan jakaa sen teidän kanssa siinä toivossa, että tästä eteenpäin meistä useampi pystyy tarkemmin valitsemaan sitä, mikä itselle tekee aidosti hyvää hermosto- ja kehotasolla - ja ymmärtää myös miksi näin on.

Maskuliini- ja feminiinienergioilla tarkoitan tässä yhteydessä erilaisten energioiden laatuisuuksia ja niiden ominaisuuksia. Meissä kaikissa kun vaikuttaa molemmat laatuisuudet, jokaisella uniikin coctailinsa verran. Kun pystyy tunnistamaan itsessään eri laatuja, pystyy paremmin ja intentionaalisemmin valitsemaan sitä, mikä milloinkin on itselle hyvää tekevää, ts. voi tehdä omasta elämästään itselleen todella paljon nautinnollisempaa syvemmällä tasolla - seikkailee sitten pitkin poikin maailmaa tai elämysmatkailee kotona tai vaikka mökillä.

Lopulta hyvin simppeliä, mutta vaikuttavaa!

Maskuliini- ja feminiinienergiat lyhyesti

Maskuliini- ja feminiinienergioiden laatuisuuksia ja ominaisuuksia voisi kuvailla lyhyesti näin:

Maskuliini = mm. turva, raamit, juuret, suojelu, toiminta, elämän antaminen, aurinko, valo, aktiivisuus, järki ja logiikka, keskittyminen yhteen asiaan, jatkuvuus, liikkeellepaneva voima; kannattelee tilaa ja tukee. Maskuliini on käytännöllinen ja kiinnostunut siitä, miten asiat toimivat; tekemisen tila. Terve maskuliini on kuin viisas ja voimakas kuningas, joka suojelee valtakuntaansa ja varmistaa, että kansalla on hyvä olla ja rauha maassa.

Feminiini = intuitio, sydänyhteys, tunteet, kuu, pimeys, elämän kantaminen, syklisyys, luovuus, herkkyys, antautuminen, leikkiminen; pehmeää, raivokasta, epäsuoraa, jatkuvasti muuntuvaa, syvälle sukeltavaa ja aistillista, laajalle levittäytyvää. Feminiini etsii ja näkee kauneuden ympärillään, edustaa loputonta potentiaalia, on olemisen tila. Terve feminiini on syvästi tunteva ja itseään ilmaiseva, kiinni luomisessa ja myös tuhoamisessa; kuin viisas Äiti Maa, joka vuorotellen kasvattaa elämää ja lopettaa sen, kun sen aika on tullut. Feminiini on vahvasti kiinni sydäntietoisuudessa ja Totuudessa. 

Hyvin yksinkertaistetusti sanottuna: Feminiini antaa maskuliinille suunnan ja merkityksen, maskuliini toteuttaa ja suojelee. Feminiini on muusa ja potentiaali, maskuliini se, joka saattaa inspiraation konkreettiseen muotoon.

Erilaiset energiat reissaavat eri tavalla

Miten tämä sitten liittyy vanlifeen? Monellakin tapaa.

Tajusin, että Jarno katsoo vanlifea nimenomaan maskuliinisesta näkökulmasta: Reissaaminen autolla on tapa toteuttaa itseään - se on konkreettinen tekemisen muoto, joka haastaa sopivalla tavalla omaa osaamista, auttaa hääräämisenergian kanavoimisessa järkevästi ja mahdollistaa real life seikkailuja. Auto edustaa enemmänkin välinettä ja mahdollistajaa, jopa feminiinistä kanssakulkijaa, jota huolletaan vaihtamalla öljyt säännöllisesti, pesemällä ja varustelemalla (= tuodaan kukkasia, tehdään ruokaa, hierotaan hartijoita ja kuunnellaan lempeydellä).

Turvan ja suojan tunne ei ole hänellä niin paljon kiinni autossa, vaan omissa taidoissa korjata ja keksiä missä vika on. Ei sillä, etteikö hänellekin olisi tärkeää, miltä autossa tuntuu ja näyttää, mutta “autosi on linnasi” -konseptin sijaan paremmin istuu ajatus “minä olen itse oma linnani, auto on vankkurit linnan edustalla”.

Mun kohdallani auton merkitys turvapaikkana reissuilla on ihan erilainen. Toki turva on matkoilla pitkälti myös puolisossa ja hänen taidoissaan korjata ja fiksata -Jarno on käytännössä ihan MacGyver, kun taas mun kiinnostus autojen sielunelämään puolestaan on ankarasti pakkasella- mutta koska mä en lähde reissuun häärätäkseni auton lämmityslaitteen, ylikuumentuneiden jarrujen tai jonkin muun teknisen asian kanssa, saati ihan perustarpeista murehtimisen kanssa, mun fokus on matkalla luontaisesti toisaalla.

Haluan keskittyä tekemisen sijaan olemiseen, maailmaan ihmeellisyyksien vastaanottamiseen, uudenlaisen Totuuden kerroksen integroitumiseen. Seikkailusta ja kulkemisesta nauttimiseen toki myös, kunhan tiedän, että rymyämisen jälkeen mulla on paikka, jossa pääsen turvallisesti lataamaan ja lepäämään.

Jarno saa voimaa tekemisestä, minä saan voimaa lepäämisestä siinä tietoisuudessa, ettei mun tarvitse sinnitellä ja selviytyä, tai olla se joka ottaa jatkuvasti niskalenkkiä jostakin käytännön asiasta. Ei siksi, etten pystyisi, vaan siksi, etten halua.

Feminiinin tarpeet vanlifessa

Jotta mulla on feminiinisenä olentona mukavaa olla reissussa, haluan ainakin kuivan, lämpimän ja siedettävältä tuoksuvan auton. Siis perusturvalliselta tuntuvan kulkupelin ja tukikohdan, noin niinkuin alkajaisiksi.

Mun ei kuulu olla se, joka pitää autoa pystyssä, vaan toisin päin: Auto on mun suoja, tukikohta ja turvapaikka, joka huolehtii mun perustarpeista ja suojelee mua maailman tuulilta ja tuiskuilta. Reissukaveriksi haluan varman pelin, joka seisoo mun rinnalla, en mitään epämääräistä poikkista, jonka perään mun pitää huudella ja hänen tekemisiään (tai tekemättä jättämisiään) vahtia.

“Women, you are not rehabilitation centers for badly raised men (or badly working vans in this case). You need a partner, not a project”, sanoi Julia Roberts osuvasti.

Jos sitten haluan oikeasti nauttia, enkä tyytyä vain ok-mukavaan, täytyy kiinnittää huomiota jo vähän muihinkin aspekteihin:

• Miten saan levättyä satavarmasti hyvin?
• Eihän tarvitse yöllä palella?
• Lamput ei saa sattua silmään
• Autossa ei saa haista pahalta
• Pintojen pitää olla hyvältä tuntuvia ja puhtaita koskettaa
• Ympäristön pitää näyttää edes jotakuinkin kauniilta ja inspiroivalta

En halua jatkuvasti sätätä tai säätää tai pelata tavaratetristä - autossa eläminen ei saa ottaa enemmän energiaa kuin se antaa.

Jos riittävää turvaa ei ole, feminiini ei voi kukoistaa, sen pitää vain selviytyä.

Herkkänä ihmisenä tällaiset asiat menee hermostotasolle asti. And they make ALL the difference, varsinkin kun ollaan pidempään reissussa. Mitä enemmän asioita, jotka ei toimi, sitä enemmän ne alkaa tökkiä ja mennä ihon alle aiheuttaen sen, että pinna kiristyy ja keho kiristyy. 

Kireänä on vaikea nauttia, eikä pehmeydestä ja vastaanottamisesta käsin eläminen yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja se on niin suuri sääli, koska sen ei tarvitse olla niin.

Kireydessä ollaan siellä epäkypsän poikaystävän puolella. Kannattelemassa sen sijaan, että voisi kannateltuna Olla, Elää, Ottaa vastaan ja Nauttia. Kukkia. Sydän ei voi olla auki, jos keho on juntturassa.

Ja juuri siksi mä vihasin ensimmäisiä vanlife-reissuja, koska niin moni asia oli ihan pielessä. Ja siksi me ryhdyttiin tekemään itse uudenlaisia varusteita reissaamiseen - jotta turhan selviytymisen voisi unohtaa ja siirtyä nauttimaan päämäärän sijaan myös siitä varsinaisesta matkasta.

Tiedosta ajatuksesi, muutat samalla tunteesi ja toimintasi

Konsepti toimii myös kognitiivisen kolmion kantilta tarkasteltuna: Ajatus-tunne-toiminta - toiminta-tunne-ajatus. 

Esimerkki 1: Valitsen autooni jotakin, joka on vähän sinne päin (toiminta) -> tulee harmistunut tai turvaton olo (tunne) -> reissaaminen ei sovi mulle/vanlife ei ole kivaa (ajatus). 

Ilmiö toimii myös toiseen suuntaan, sillä tietynlaiset ajatukset synnyttävät aina samansukuisia tunteita, jotka johtavat sitten vuorostaan toimintaan.

Esimerkki 2: Vanlife voi olla just niin upeaa kuin siitä itse teen (ajatus) -> inspiroitunut, toiveikas ja avoin olo (tunne) -> valitsen autooni jotakin uudenlaista, sellaista, joka tekee olon super hyväksi tai helpottaa arkea jollain lailla (toiminta). 

Hyvä seuraa hyvää, ikävä ikävää. Muuta yhtälöstä yksi palikka, muutat lopulta jokaisen.

Sillä on niin valtava merkitys, millä me itsemme ympäröidään, niin fyysisesti kuin mentaalisesti, että jos meistä jokainen ymmärtäisi tämän syvällisesti, niin hyvinvointimittarit pomppaisi hurjaan nousuun.

Kaikki ympärillä on energiaa. Ja me voidaan itse valita, otetaanko me lähellemme sitä, mikä soi meitä alempana vaiko ylempänä - ja määritellään sen mukaisesti meidän oman todellisuuden sinfoniaa tai riitasointua.

“When a flower doesn't bloom, you fix the environment in which it grows, not the flower.” - Alexander Den Heijer

Miten tätä kaikkea sitten sovelletaan käytännön elämään?

Sait varmaan ideasta kiinni. Ehkä myös tunnistit itsessäsi erilaisten energioiden laatuisuuksia, tai parhaassa tapauksessa sait ahaa-elämyksiä siitä, mitä kaipaat enemmän tai vähemmän reissun päällä tai elämässä yleensä.

Jos nyt mietit, että miten tätä tietoa voisi jatkojalostaa käytännön elämän parantamisessa, tai että miten omasta autosta saisi tehtyä enemmän vankan ja turvallisen linnan oloisen paikan epämääräisen motelliröttelön sijaan, niin yksi helppo ja käytännöllinen kikka on aloittaa pedistä (toimii myös kotona!). Hyvät unet = parempi elämä.

Voisitko vaihtaa autoon uuden patjan tai petauspatjan? Hankkia uuden tyynyn tai peiton? Ehkä panostaa itseesi ja hankkia merinovilla vuodevaatteet, joissa tuntuu lämpimältä, turvalliselta ja maadoittuneelta? Voisitko vaihtaa lempeämmän valaistuksen tai järjestää sängyn viereen vaikka ylimääräisen taskulampun? Lisätä  niskatyynyn autoon tuomaan ajamiseen lisämukavuutta ja pehmeyttä?

Kokeile valita keholla mielen sijaan. Laita silmät kiinni kun fiilaat vaihtoehtoja, ja muista: feminiini ei ole järjen, vaan sydämen ja kehon (jopa sielun) ääni. Kun pääset ideasta kehollisella tasolla jyvälle, hoksaat todennäköisesti jo pari seuraavaa parannuskohdetta hyvinvointisi eteen ;)

Miksi kannattaisi ylipäätään lähteä energiatietoiselle tielle?

Eikö voisi vaan mennä samoilla kuin ennenkin? Toki voisi. Mutta jos ihan ok ei ole sun juttu, niin uudenlainen toiminta saattaa aiheuttaa uudenlaisia tunteita ja sitä kautta uusia ajatuksia. Kuka tietää, ehkä vanlife-reissut tai elämä ylipäätään saattaa yhtäkkiä alkaa tuntumaan ihan uudenlaiselta - sellaiselta, jossa voi tuntea olevansa todella kannateltu, turvassa ja elossa.

Sitä paitsi, terve maskuliini nauttii kun se saa palvella omassa voimassaan, eli olla turvaksi, kannatella ja tukea, koska se on sen tehtävä.

Eihän me yritetä tehdä astronautista leipuria tai makkarakastikkeesta täytekakkua kesäjuhliin - annetaanhan siis asioiden olla luonnollisilla paikoillaan ja vahvistetaan ennemmin niitä puolia, jotka jo on valmiiksi omassa elementissään. Niin tehdään kaikille suuren suuri palvelus.

PS. Myös vahva maskuliini nauttii pehmeydestä ja lempeydestä.

Nautinnollisia & aidosti täyttymyksellisiä reissuja!

- Hanna